 |
| Kuuraparta |
Taas tuli talvi Etelä-Suomeen kertarysäyksellä. Ehdittiin sitä jo odottaakin, kun marraskuu tuntui niin pitkältä ja pimeältä. Nyt riittää lunta taas kolattavaksi ja laskettavaksi. Peppi tuntuu tykkäävän lumessa juoksemisesta vaikka sitä monin paikoin onkin mahaan saakka. Silti se oikein ehdoin tahdoin menee hankeen kahlaamaan. Hankea on myös kiva nuuhkia ja tunkea kuono lumeen. Tuloksena on aikas huvittavan näköinen kuuraparta. Pikku pakkasesta Peppi ei ole moksiskaan. Eilen illalla pakkasta tosin oli jo jonkin verran yli viidentoista asteen ja näytti siltä, kuin tassuja olisi palellut. Ei viitsitty enää kovin pitkää lenkkiä tehdä, kun aina pysähtyessä tassuja piti nostella ilmaan viluisen näköisesti. Lisäksi tassukarvoihin näyttää kertyvän jäätä, jota sitten pitää aina välillä pureskella pois. Täytyy varmaan koittaa leikata karvat varpaiden väleistä mahdollisimman lyhyiksi, jos se vaikka vähentäisi lumen tarttumista.
 |
| Peppi pulkkamäessä |
Viikonloppuna päästiin kokeilemaan pulkkamäkeäkin. Ihan ensimmäisellä yrityksellä ei tuo mäenlaskun ihanuus vielä Pepille oikein auennut. Ihan kiltisti se istui pulkkaan, mutta heti, kun päästiin liikkeelle, koitti rimpuilla kyydistä pois. Eipä tuosta kuitenkaan näyttänyt sen kummempaa pelkoa tai traumaa jäävän, joten täytyy kokeilla ensi kerralla uudestaan. Ehkä siitä vielä kunnon mäenlaskija saadaan...
Edellisessä blogipäivityksessä mainitsemastani kennelyskästä on päästy eroon eikä siitä missään vaiheessa onneksi suurempaa riesaa tullut. Juoksut taas jatkuvat edelleen. Toivottavasti loppuvat tämän viikon kuluessa, jotta päästään sunnuntaina messukeskukseen näyttelyyn. Tuntuu siltä, että Pepin käyttäytyminen on taas muuttunut. Ennen juoksuja ja niiden alkaessa tuntui kaikki kuuleminen ja uskominen olevan aivan hukassa ja tilalla oli epämääräistä vouhotusta. Nyt vouhotus on vähentynyt ja tuntuu siltä, kuin Peppi olisi taas enemmän oma itsensä. Aika väsyneen oloinen se on kyllä ollut juoksujen aikana. Hyvin jaksaa kyllä ulkoilla ja touhuilla silloin kun touhuillaan, mutta tuntuisi lepäilevän normaalia enemmän. Kuulunee "taudinkuvaan" tuokin.
Edellisessä blogipäivityksessä mainitsemastani kennelyskästä on päästy eroon eikä siitä missään vaiheessa onneksi suurempaa riesaa tullut. Juoksut taas jatkuvat edelleen. Toivottavasti loppuvat tämän viikon kuluessa, jotta päästään sunnuntaina messukeskukseen näyttelyyn. Tuntuu siltä, että Pepin käyttäytyminen on taas muuttunut. Ennen juoksuja ja niiden alkaessa tuntui kaikki kuuleminen ja uskominen olevan aivan hukassa ja tilalla oli epämääräistä vouhotusta. Nyt vouhotus on vähentynyt ja tuntuu siltä, kuin Peppi olisi taas enemmän oma itsensä. Aika väsyneen oloinen se on kyllä ollut juoksujen aikana. Hyvin jaksaa kyllä ulkoilla ja touhuilla silloin kun touhuillaan, mutta tuntuisi lepäilevän normaalia enemmän. Kuulunee "taudinkuvaan" tuokin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti