Peppi on tullut kotiin!

Peppi lähdössä kotimatkalle

Eilen saimme vihdoinkin Pepin kotiin! Kotimatka Ylöjärveltä Tuusulaan kesti parisen tuntia ja sujui yllättävänkin leppoisasti. Alkumatkasta Peppi vinkui vähän ja haki paikkaansa ensin lattialla etumatkustajan jalkatilassa sitten sylissä ja taas lattialla. Lopulta löytyi turvallisen tuntuinen paikka, kun laittoi päänsä etupenkin ja oven väliin ja sai vielä käden suojakseen päänsä päälle. Siinä Peppi matkusti koko loppumatkan rauhallisesti. Ei tosin tainnut juurikaan nukahtaa pienen jännittämisen vuoksi. Odotimme vähintäänkin itkua, oksennusta ja pissaamista, joten kotimatka oli kaiken kaikkiaan todella positiivinen yllätys.

Mihin ihmeeseen ollaan matkalla?

Turvallinen paikka penkin ja oven välissä

Uuteen kotipihaan tutustumassa

Kotona tutustuimme ensin pihaan, jossa Peppi kävi heti matkan jälkeen tarpeillaan. Sen jälkeen menimme sisälle tutustumaan Pepin "pesänä" toimivaan kodinhoitohuoneeseen. Ruoka ja vesi maistui heti! Ruokakuppi oli alkuun vähän jännittävä. Se kun on kiiltävä ja toimii peilinä. Ja vielä suurentavana sellaisena. Eli aina, kun Peppi laittoi päänsä lähemmäs kuppia, vastassa oli iso musta koiran pää, joka tuli sitä lähemmäs, mitä lähemmäs kuppia Peppi meni. Äkkiä kyllä kuppiinkin totuttiin ja ruokailu saattoi jatkua. Matkan jälkeen pentu oli siinä määrin väsynyt, että omaan petiin tutustuminenkin sujui hienosti. Se nukkui mukavan pituiset unet siinä heti syömisen ja pienen huoneeseen tutustumisen jälkeen.


Illan mittaan tutustuimme toisiimme ja uuteen kotiin. Peppi tuntui sopeutuvan todella hyvin sekä meihin että uuteen paikkaan. Se haisteli ja tutkiskeli paikkoja ja rauhoittui lyhyille unillekin olohuoneen lattialle. Ruoka maistui edelleen ja kaikki tarpeet tuli tehtyä pihalle. Lupaava alku sisäsiisteyden opettamiselle!

Yöunilla

Yöunille Peppi meni puoli yhdentoista aikoihin omaan petiinsä. Tai oikeastaan sen viereen ja käytti sitä tyynynä. Päädyimme nyt sellaiseen järjestelyyn, että Pepin peti on kodinhoitohuoneessa heti portin vieressä, jolloin tarvittaessa voi laittaa käden portin läpi pedille rauhoittelua varten. Varauduimme yöhön ottamalla vieraspatjan kodinhoitohuoneen oven viereen ja varaamalla riittävästi korvatulppia. Oletus oli, että yöstä tulisi vaikea ja toisen meistä pitäisi olla oven vieressä lähellä Peppiä. Menimme normaalisti nukkumaan vähän Pepin jälkeen ja heräsimme yöllä pieneen vikinään ja varovaiseen haukahteluun. Kuvittelimme, että emme olisi ehtineet vielä oikein nukahtaakaan, mutta kello olikin jo yli neljä ja Pepillä oli pissahätä. Yhtään lätäkköä ei löytynyt lattialta! Peppi käytettiin pikaisesti pihalla pissalla ja ohjattiin takaisin petiinsä. Nyt oli jo virtaa sen verran, että piti jäädä hetkeksi oven ulkopuolelle patjalle makaamaan ja odottamaan, että Peppi huomasi, että oli vielä aika rauhoittua yöunille. Sitten se nukkuikin taas puoli seitsemään asti ja senkin jälkeen se saatiin vielä nukahtamaan ja nukkui melkein kahdeksaan. Yö oli siis valtava posiviinen yllätys. Olimme varautuneet ikävän itkemiseen ja haukkumiseen, mutta sitä ei ollut juuri nimeksikään.

Pepin sopeutuminen uuteen kotiin ja uusiin ihmisiin näyttäisi olevan oikein hyvällä mallilla. Nyt vain ihmettelemme toisiamme ja opettelemme toistemme tapoja. Koitamme pitää menon rauhallisena ainakin ensimmäisten päivien ajan. Muuhun maailmaan ehtii tutustua sitten, kun olemme ensin kunnolla tutustuneet toisiimme.