Uusia kokemuksia

Ensimmäinen luu

Parin viime päivän aikana Peppi on saanut kokea taas monia uusia asioita. Sitähän se pienen pennun elämä on. Eilen kokeilin ensimmäistä kertaa antaa sille lihaisan rustoluun ja hyvin maistui. Otin sen kuitenkin pois hetken kuluttua, ettei tule liikaa uudenlaista ruokaa yhdellä kerralla. Ruoka on muutamana viime päivänä muuten maistunut vähän heikommin. Liekö syynä tämä kotiutumisvaihe vai kyllästyminen pelkkään kuivaruokaan, jota on ollut tarjolla. Hieman jo huolestuin tästä ja kävin aamulla ostamassa paketin jauhelihaa, josta laitoin sitten hieman nappuloiden sekaan päiväruoalla. Johan rupesi maistumaan! Kuppi tuli nuoltua puhtaaksi muutamaa kuivaruokanappulaa lukuun ottamatta. Ne eivät kiinnostaneet, kun ei niissä ollut yhtään jauhelihaa.

Peppi on tullut selvästi riehakkaammaksi parin viime päivän aikana. Välillä, varsinkin iltaisin, ihan riesaksi asti. Kyllä se kuitenkin sitten huomaa, milloin menee liian pitkälle, kun sille vähän ärähtää. Muutenhan se on vaan mukava, kun pennulla riittää virtaa. Ihmettelinkin aiemmin, että mikä se sellainen iltavilli on, josta pentujen omistajat puhuvat. Nyt tiedän tai ainakin aavistan...

Olemme harjoitelleet vähän hihnassa kulkemista ja yksinoloakin. Yksin on kuitenkin oltu vain niin, että Peppi on kodinhoitohuoneessa portin takana ja itse olemme sisällä. Jonkin verran se on protestoinut moista heitteillejättöä. Yllättävän kova ääni lähtee noinkin pienestä koirasta, kun sille päälle sattuu. Kyllä se kuitenkin on siitä rauhoittunut, jonka jälkeen on voinut taas mennä sen luokse kehumaan, kuinka hieno koira se on, kun osaa olla nätisti yksin. Hihnassa kulkemista vähän haittaa se, kun hihnaa olisi niin mukava pureskella. Sain tosin Pepin kulkemaan aika nätisti hihnassa omalla pihalla kuivatun kanafileen avulla. Se maistui selkeästi paremmalta kuin hihna. Annoin siitä pienen palan aina kun oli kuljettu vähän matkaa nätisti.

Kävimme tänään myös vierailulla mummun luona. Siinä tuli samalla reissulla harjoiteltua autossa matkustamista ja hississä oloa ja tutustuttua kerrostaloon ja muutamaan uuteen ihmiseenkin. Autoilu sujui yllättävän hienosti vaikka olin liikkeellä kahdestaan Pepin kanssa. Se matkusti oikeanpuoleisen etupenkin jalkatilassa ihan kohtalaisen tyytyväisenä ja rauhallisena. Matka oli juuri sopivan lyhyt harjoitteluun. Pihalla käydessä tuli myös lisää hihnaharjoittelua. Siellä se sujui paikoitellen oikein mallikkaasti. Muutaman kerran Peppi koitti kiskoa itseään vapaaksi, mutta lopetti pian, kun huomasi, ettei matka jatku niin kauan kuin hihna on tiukalla.

Fiona ja Peppi

Eilen meillä kävi irlanninsetteri Fiona tutustumassa Peppiin. Alkuun Peppiä jännitti moinen otus kovasti. Kun Fiona ravisteli itseään, pääsi Pepiltä pissa. Sen jälkeen meni pitkän aikaa uskaltautuessa Fionan lähelle. Kiinnostus oli kyllä suuri, mutta jännitys alkuun vielä suurempi. Onneksi Fiona oli rauhallinen ja kärsivällinen ja antoi Pepin tutustua kaikessa rauhassa. Kyllä Peppi sitten aikanaan uskaltautui ihan nuuhkimis- ja kosketusetäisyydelle, mutta ei vielä tällä kertaa lähtenyt mukaan leikkiin. Katsotaan, jos seuraavalla kerralla rohkeus riittäisi.