Ensimmäisen viikon saldo

Ensimmäinen viikko elämää Pepin kanssa on nyt takana. Paljon kaikkea uutta ja ihmeellistä on viikkoon mahtunut, mutta täytyy kyllä todeta, että alku on mennyt paljon paremmin kuin mihin olimme varautuneet. Kotiutuminen on sujunut hyvin ja emme voisi enää kuvitellakaan elämää ilman Peppiä. Lapsetkin ovat olleet tosi reippaita ja avuliaita Pepin hoidossa. Toivotaan, että se on pysyvä tila...

Nyt ollaan jo kavereita

Viikonlopun aikana harjoittelimme lisää autoilua ja teimme muutaman reissun kotipihan ulkopuolelle. Lauantaina vierailimme läheisessä eläinkaupassa ja siellä riitti kyllä ihmeteltävää ja haisteltavaa enemmän kuin tarpeeksi. Sunnuntaina kävimme ensimmäisellä kävelyllä lähimetsässämme. Tällä kertaa tyydyimme vielä kulkemaan kävelytietä pitkin emmekä varsinaisesti poikenneet metsän puolelle. Silti uusia tuoksuja ja kaikkea nähtävää oli niin paljon, että Peppi oli aivan väsynyt tuon lyhyen lenkin jälkeen. Samana iltana oli vielä Fiona toistamiseen kylässä. Nyt tapaaminen sujui jo huomattavasti rennommin ja Peppi koitti saada Fionaa innostumaan leikkiin kanssaan. Fionaa tosin ei moinen kääpiö jaksanut juuri kiinnostaa...

Tänään kävimme kauppareissulla autolla ja kiertelimme Pepin kanssa kaupan lähettyvillä sen aikaa, että ostokset tuli tehtyä. Tietä pitkin kulkevat autot tuntuivat pelottovan pikkuista. Varsinkin kuorma-autoja se säikkyi jonkin verran. Täytyy vain liikkua jatkossa ahkerasti autoteiden lähellä ja muutenkin ihmisten ilmoilla, jotta Peppi tottuu kaikkiin nyt kummallisilta ja pelottavilta tuntuviin ilmiöihin. Se on kyllä todettava, että hihnassa kävely on sujunut hienosti, kun olemme käyneet kävelyllä eri paikoissa. Välillä tietysti pysähdytään pitkäksikin aikaa ihmettelemään erilaisia mielenkiintoisia asioita, mutta lähes aina, kun ollaan liikkeessä Peppi seuraa hienosti ja vetämättä. Ja silloin, kun sattuu vetämään, matkanteko pysähtyy ja liikkeelle lähdetään vasta, kun hihna on löysällä. Koitetaan jatkossa vain vahvistaa tätä hienoa hihnakäyttäytymistä.

Olemme tehneet sisällä ja omalla pihalla aika paljon luoksetuloharjoituksia ruokapalkan avulla. Enimmäkseen ne ovat sujuneet hyvin, kunhan Peppi on ensin ymmärtänyt, mistä on kysymys. Se tulee välillä luokse jo ennen kuin ehtii käskeäkään, kun odottaa saavansa palkan. Täytyy vielä vahvistaa luoksetuloa oman pihan rauhassa ennen kuin kokeillaan sitä muussa ympäristössä.

Vahdissa

Pepillä on jännä tapa vaania erilaisia asioita. Se saattaa lähestyä palloa, lelua tai pahvilaatikkoa hitaasti vaanimalla ihan kuin kissa. Sitten, kun se on napannut vaikka lelun, se hyppii ja ravistaa sitä. Noita pahvilaatikoita Peppi muuten vähän pelkää. Jossain vaiheessa ilmeisesti lattialle kaatuva pahvilaatikko on pitänyt sen verran ääntä, että Peppi on säikähtänyt. Nyt kaikille sellaisille pitää haukkua ja niitä pitää vaania. Tänään iltapäivästä tosin uskalsi jo muutamaan laatikkoon koskeakin. Olemme käyttäneet tätä pahvilaatikoiden aristelua hyväksi niin, että olemme peittäneet pahvilaatikoilla pihalla kohtia, joista Peppi on alkanut kaivamaan. Sillä tuntuu olevan kova halu kaivaa vähän joka paikasta. Sitä koitamme kuitenkin vähän hillitä tai ainakin suunnata sopiviin kohteisiin ennen kuin piha on täynnä kuoppia.

Vauhdissa

Tänään varasin Pepille ajan ensimmäiseen rokotukseen ensi viikolle. Lisäksi annoimme sille matolääkityksen, jotta on sitten rokotettaessa madoton. Vähän jännittää, miten tuo ensimmäinen lääkärireissu sujuu. Tai onhan Peppi toki käynyt lääkärissä sirutettavana ja tarkastettavana, joten sehän on jo konkari. Meille tuo ensi viikolla edessä oleva kokemus puolestaan on ensimmäinen laatuaan. Eiköhän siitäkin Pepin kanssa hienosti selvitä. Tästä eteenpäin päivämme jatkuvat kuten tähänkin saakka - opetellaan uusia asioita ja vahvistetaan jo toimivia, käydään erilaisissa paikoissa, tavataan uusia ihmisiä, koitetaan tavata myös mukavia ja rokotettuja koirakavereita ja otetaan rennosti. Eli lomaillaan ja nautitaan...